Vi­her­sei­nät, sa­de­puu­tar­hat ja park­ki­paik­ko­jen puut tar­vi­taan avuk­si kau­pun­ki­hel­tei­siin

Kesähelteet kuormittavat kaupunkeja yhä enemmän. Rakennettu ympäristö sitoo lämpöä ja synnyttää lämpösaarekeilmiön, jossa kaupunkialue on ympäristöään selvästi lämpimämpi. Myös suomalaiset kaupungit paahtuvat kesäisin.

Lue Lahden Vasemmiston ympäristötyöryhmän mielipidekirjoitus:

Vaikka tilanne ei ole yhtä huono kuin Länsi- ja Etelä-Euroopassa, ei meilläkään selvitä ilman vältettävissä olevia kuolemia ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumista. YLE kertoi kesäkuussa, että Lahti on kesällä päiväsaikaan 3,5 astetta ympäröivää aluetta lämpimämpi. Suomen kaupungeista vain Tampere ja Jyväskylä ovat samalla tasolla tai korkeammalla.

Kaupunkien paahtumisen suhteen keskeisimpänä ongelmana on varjostavan ja viilentävän puuston vähyys. Nyrkkisääntönä vähintään 30 prosenttia kaupungin pinta-alasta pitäisi olla puiden latvuspeiton alla. Usein kaupungeissa latvuskatteen saavuttamisen esteeksi muodostuu kaupungin liiallinen tiiveys mutta toisaalta myös laajat puuttomat asfaltti- ja hiekkakentät.

Lahdella on kuitenkin merkittävä etu: kaupunkia ympäröivät laajat lähimetsät ja varttunut puusto. Ne eivät ainoastaan varjosta, vaan viilentävät ilmaa haihduttamalla vettä lehdistään. Lisäksi yhtenäiset metsäalueet toimivat viileän ilman varastoina, joista viileämpää ilmaa virtaa iltaisin ympäröiville asuinalueille. Tätä luonnon omaa jäähdytysjärjestelmää ei voida korvata nopeasti uusilla istutuksilla – saman vaikutuksen saavuttaminen kestää vuosikymmeniä.

Siksi tehokkain keino hillitä lämpösaarekeilmiötä on säilyttää nykyiset suuret puut ja lähimetsät. Samalla puustoa tulisi lisätä erityisesti keskustassa, koulujen, päiväkotien, palvelutalojen ja joukkoliikenteen pysäkkien ympäristössä. Myös laajoja asfaltti- ja sorapintoja, kuten pysäköintialueita, voidaan viilentää puuistutuksilla, sadepuutarhoilla ja muulla viherrakentamisella. Lahdessa ehkä nopein keino taistella lämpösaarekeilmiötä vastaan olisi parkkipaikkojen puuston lisääminen.

Aluksi olisi hyvä kartoittaa puuttomat tietyn minimikoon ylittävät parkkipaikat esimerkiksi Crowdsorsa -yhteisöpalvelun avulla ja luoda suunnitelma puiden istuttamisen suhteen. Crowdsorsa on suomalainen sovellus, jonka avulla kerätään ympäristöön ja kaupunki-infrastruktuuriin liittyvää dataa joukkoistamalla.

Istuttamisen suhteen kaupungin tulisi kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyöhön esimerkiksi Inspiksen ja muiden pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan taistelevien järjestöjen kanssa.

Olisi hyvä perustaa myös viherkattoja ja viherseiniä erityisesti kaupungin keskustassa. Ne eivät korvaa puita, mutta alentavat rakennusten lämpenemistä ja parantavat paikallista mikroilmastoa.

Lämpösaarekeilmiön torjunta ei ole pelkkä ympäristökysymys. Se on myös terveys- ja turvallisuuskysymys. Tutkimukset osoittavat, että riittävä latvuspeitto alentaa lämpötilaa, vähentää helteiden terveyshaittoja, parantaa ilmanlaatua ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä. Siksi myös Lahden tulisi asettaa selkeä tavoite kaupunkipuuston ja latvuspeiton kasvattamiselle.

Simo Kaavajärvi
Alvar Külmäsu
Esko Sutela

Linkki: https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/9598480